Tässä raskaudessa tulen tuntemaan, miltä supistus tuntuu. Vaikkei niitä ennakoivia ole tälläkään kertaa vielä ilmaantunut. Iksu ja Iksun maja ultrattiin tänään synnytyslääkärin toimesta ja vaikka istukka alas kohdunsuun tuntumaan ulottuukin, ei se tällä kertaa ole kuitenkaan siinä kohdunsuun päällä. Mikäli hepatoosi iskee, synnytys käynnistettäneen ja tulen tuntemaan ainakin supistukset, parhaassa tapauksessa koko normaalikautta tapahtuvan synnytyksen. Tosin mulle tehdään vielä varsinainen synnytystapa-arvio muutaman viikon päästä, jolloin alatiesynnytyksen edellytykset punnitaan kaikilta osin. Mun suuri toive olisi saada kokea luonnollisesti käynnistyvä synnytys ja edetä siinä fiiliksen mukaan.

Kaikki arvot (maksa- ja sappihappoarvot) ovat tämän ensimmäisen seurannan mukaan alhaiset ja Iksu otti mallia isosta veljestään majailemalla täysin samassa asennossa pää alaspäin vartalo oikean käteni puolella. Raskaus tuntuu muutenkin etenevän tässä vaiheessa kuten Ukon odotusaikana. Mahani kasvaa keskikäyrällä, samoin tänään tehty Iksun painoarvio antaa suuntaa 3600-3700 g eli keskipainoiseen vauvaan mikäli täysiaikaisuus saavutetaan. Tällä hetkellä Iksu painaa 1600 g. Hikka tuntuu tälläkin olevan vähän väliä ja vilkas poika liikkumaan. Tai poika Iksu kait vieläkin on, ei tullut enää tarkistettua tämän päivän ultrassa kun se rakenneultrassa vaikutti niin selvälle. Huiman jännää nähdä, minkä näköinen ja luonteinen uusi ihminen meistä samoista aineksista rakennetaan.

Ainoa tämän hetken uusi pikkuvaiva (nokkatukon lisäksi) on häpyluun liitoskipu. Tämä on mulle ihan uusi juttu, Ukon aikana ei tällaista tuntunut. Ei tämä mitään pahaa ole, lähinnä pistää vähän keikuttamaan kävellessä mikäli on istunut jossain hieman huonossa asennossa. Ajattelinkin käydä raskausaikaan erikoistuneen osteopaatin luona tsekkaamassa että kroppani toimii niin hyvin kuin se voi, mikäli tällä kertaa päästään ihan synnyttämään asti.