Siinä sitä nyt sitten ollaan. Aamulla heräsin vielä raskausviikkoon 10+4 mutta kahta tuntia myöhemmin olinkin jo viikolla 11+4. Iksu on sen verran kiva kaveri, että siirsi sitten viiden päivän sijaan itseään kokonaisen viikon pidemmälle jotta saan jatkaa uuden viikon aloittamista aina maanantaista. Kaikki oli kuten tähän mennessä pitääkin. Pää-perämitta oli 48 mm ja uniltakin Iksu heräsi sätkyttelemään. Jalkojen ja käsien liikkeet näkyivät selvästi ja välillä käännyttiin selkä kameraa kohti ja otettiin ihan ehtaa sammakkouintia muutama veto. Aavistuksen verran rauhallisemman oloinen liikkuja Ukkoon verrattuna. Ukko kirmasi tuossa vaiheessa jo aivan mahdotonta kyytiä eikä vauhti sen koommin hidastunut kun liikkeitä alkoi tuntumaan.

Huomatkaa Iksun mukavuudenhalu; hän on tarkoituksella hakeutunut lepotuolimaiseen kohdun koloseen jossa pään alle jää 'tyyny'. Ystäväni tuumasi tähän kuvan nähtyään että 'sen täytyy olla tyttö kun se on noin fiksu'. Vai tulkitsinko kätilön puheista omiani kun puhuimme ensimmäisestä raskaudestani; 'Ai teillä on jo poika', kätilö tuumasi. Joko hän näki jo jotain tai sitten käsitti ensin jostain syystä että olen toista kertaa raskaana mutten vielä yhden lapsen äiti tähän mennessä. Iksu esitteli paikkojaan kovinkin reteästi mutten itse erottanut mitään muuta värkin suunnalta kuin nestettä virtsarakossa.

Pahin riskiaika lähenee kovaa kyytiä maaliaan. Pahoinvointi ja väsymys ovat erittäin siedettävällä tasolla. Jäämme odottelemaan veriseulan tuloksia ja hipeltelemään vaaleanpunaisia pikkuvaatteita kirppiksellä. Pojan värisiä meillä jo on vaikka voihan niitäkin muutaman sitten lisää ostaa jos niikseen tulee.

Laskettu aika on täten 14.03.2011