Ukon ensimmäinen ulkomaanreissu on onnellisesti takana. Lomailimme Espanjan aurinkorannikolla Puerto Banúksessa, kiitos tuhkapilven, viikon sijasta kaksi. Meitä loman jatkuminen ei korvennut ollenkaan, vuokraamaamme asuntoon ei ollut ketään tulossa heti meidän viikkomme perään joten saimme jatkaa lisäajan samassa osoitteessa. Lisäksi lentoyhtiö vielä korvannee ylimääräisen viikon kustannukset. Harvemmin sitä kenenkään toisen piikkiin saa lomailla joten meillä kävi niin sanotusti munkki.

Aurinkorannikolla on toinen toistaan hienompia eläintarhoja, joihin Ukon iloksi tutustuimme kattavissa määrin. Ukon hartaana toiveena ennen matkaa oli nähdä pingviini joten suuntasimme heti alkulomasta Selwo Marinaan Benalmádenaan. Sieltä pingviinipyhättö löytyikin ja olin itse varmasti aivan yhtä fiiliksissä upeasta jäätiköstä pingviiniryppäineen kuin Ukkokin. Katselimme niiden paikallaan tökötystä eri kulmista ja ihastelimme eri lajeja. Pinni pinni! kaikui lääpällään ihastuksesta ollut Ukko ja pysähdyimme ottamaan niistä kuvia. Ja mitä tekee sitten yksi mustavalkoinen töksöttäjä? Muljauttaa itsensä veteen uiskentelemaan ja kyllä, kakkaa sinne ison torttupilven! Ihan siinä meidän silmiemme alla! Voitteko kuvitella sitä ihastunutta ällistystä kun 'pinni kakkasi veteen!'

Seuraavana aamuna kysyimme Ukon tunnelmia edellisestä päivästä. ‘Mitäs eläimiä eilen nähtiin?’ Ilahtunut kommentti tuli kuin tykin suusta: ‘pinni kakkasi veden alle!’ Tämä kommentti jatkoi voittokulkuaan siihen asti kunnes menimme Selwo Aventuraan Esteponassa. Eläintarha oli ihan mieletön paikka, kymmenien hehtaarien kokoinen alue jossa erilaiset eksoottisemmatkin eläimet pääsivät oikeuksiinsa isoissa hyvinhoidetuissa tiloissa. Tarjolla oli mm. sarvikuonoa, lepakoita, iso lintulaakso... Kerrassaan upea paikka! Vietimme siellä useamman tunnin ja toiveikkaana kysyin Ukon tunnelmia jälleen seuraavana aamuna. ‘Mitäs eläimiä eilen nähtiin?’ Jännitys tiivistyi vaikka vastaus tulikin heti, lähes huutamalla: ‘pinni kakkasi veden alle!’ Lisäys tosin kuului hetken päästä: ‘saavikuono, delfiini hyppäsi kookeelle, vesi loiskui uiuiui (<-käsi tekee samalla kaarteita)!’ Delfiinit siis olivat Selwo Marinassa, pingviinit olivat ilmeisesti vaan varastaneet aiemmin niin totaalisen huomion.

Tässä välissä kävimme Gibraltarilla jossa kukkulan apinat ovat jo nähtävyys sinänsä sekä syötimme lähes päivittäin Puerto Banúksen jahtisataman ahnaita kaloja, jotka olivat selkeästi tottuneet syöttäviin turisteihin sillä sen verran iso kalaparvi paikalle aina kiirehti kun Ukon heittämät leivänpalat veteen molskahtelivat. Pinnin kakkaus jatkoi Ukon mielessä silti voittoisaa kulkuaan reissun kohokohtana.

Vielä oli ainakin yksi upea eläinpuisto kokematta: Fuengirola Zoo. Paikan erikoisuutena olivat lasiseinät eläimien ja ihmisten välillä joten sekä näköyhteys että -etäisyys oli häiriintymätön kalterien puuttuessa ja eläimet todella tulivat ihan lasiin kiinni. Ihan mieletöntä nähdä isoja eläimiä 20 cm päästä. Tältä etäisyydeltä nähtiin mm. iso hopeaselkäinen gorilla, huuliaan lipova tiikeri, suu auki tuuletteleva Niilin krokotiili. Nähtiin myös villisikoja, jotka olivat kohonneet Ukon got-to-see –listalla lepakon (x=nähtiin) sammakon (x), sonnin (x) ja kanan (x) kanssa korkealle.

Seuraavana aamuna jännitys tiivistyi aamun kysymykseen. ‘Mitäs eläimiä eilen nähtiin?’ Nyt oli taas saumaa uudelle suosikille mutta mikä vastaus olisi? Olisiko se villisika, virtahepo, krokotiili vai mikä eilisen päivän uusista lähituttavuuksista? Mitä vielä, kokemus oli saanut siivet sillä vastaus kuului: ‘pinni kakkasi joka paikkaan!’

Että mikä meidän reissun kohokohta sitten oli?

:D

Hän se oli, tuo etummainen! Näkeehän sen jo tuosta ilmeestä että kohta turahtaa!