Maksa-arvot laskusuunnassa edelleen mutta väliäkös sillä kun sappihappoarvot pompsahtivat yhtäkkiä yli kolminkertaisiksi lääkityksestä huolimatta. Ne ovat nyt 37, mikä on tosi korkea arvo. Ei puhettakaan kotiutuksesta sillä nuo sappihapot ovat sellaisia pikku harmintuojia jotka aiheuttavat Veetukselle ihan oikeaa suoranaista vaaraa. Riskinä ovat sikiön rytmihäiriöt ja myös mitä lähemmäksi laskettua aikaa mennään, kohtukuolema.

Siksipä synnytystä aletaan käynnistämään 38+ viikolla, eli ei ensi vaan seuraavalla viikolla. Kyllä tämä sitä hepatogestoosia taisi sitten olla sillä mikään muu ajateltavissa oleva tauti ei lääkärien mukaan oikein nostele noita sappihappoja tuolla lailla. Kutina kateissa edelleen mutta onneksi siitä ei tarvitse kärsiä. Että näinkin voi sitten olla, oireeton hepatoosi. Lääkitystä nostettiin jo ja sen vaikutusta seurataan edelleen päivittäisillä verikokeilla. Jos sappihappoarvo alenee pysyvästi, mulla on vielä pieniä toiveita päästä kotiin täältä ennen synnytystä niin että kävisin kontrolleissa ensi viikolla kotoa käsin.

Yritän tässä ajatella kaikkea positiivista; nopeata raskautumista, ei keskenmenoa, helppoa raskautta, tulevaa vauvaa, ihanaa miestä, omaa kotia, hyvää sairaalahoitoa, mitä vaan keksin. Kaikkihan on oikeasti tosi hyvin edelleen mutta just nyt on vaan sellainen hetki että vituttaa ihan tosi rankasti. Niin paljon että tekis mieli karata täältä jonnekin kauas. Ei täällä voi helvetti edes itkeä rauhassa kun kolmen metrin päässä on muita ihmisiä ja välissä vain verho.