Raskaana ollessani mies lupasi mulle valaspesun. Valaspesu tarkoittaa sitä, että siinä vaiheessa kun mahani olisi niin iso etten enää kykenisi itse pesemään varpaitani kunnolla, saisin maata rantautuneen valaan lailla pesuhuoneen lattialla ja mies pesisi mut kokonaan. Se vaan jäi kokonaan multa saamatta sillä joutuessani lasareettiin viikolla 35+6, olin vielä kykenevä hoitamaan pesuhommat ihan itse. Sielläkin sain edelleen ne varpaat pestyä ihan itse. Pesen ne normaalistikin jonkinlaisen jooga-asennon turvin, sillä lailla yhdellä jalalla seisten ja pestävä jalka polvesta koukussa toisen jalan polven päällä. Tämä asento tuntui sujuvan ison mahankin kanssa ihan leikkausaamuun asti.

Nyt maha on ihan kiitettävästi jo pienentynyt mutta on toki sellainen ihan maha vielä. Löysä kumpareellaan oleva röllykäs. Sektion jälkeen suositus on että neljään viikkoon ei saisi nostaa mitään vauvaa painavampaa eikä liikuntapuolella harrastaa muuta kuin kävelyä saman ajan. Varsinainen palautuminen  kun kestää pitkän aikaa ja itse leikkauksesta toipuminen 4-6 viikkoa. Olen syystäkin ollut tosi varovainen. Hirvittää nimittäin ajatuskin että joku paikka ratkeaisi tai tulisi muuta takapakkia ja joutuisin taas sairaalaan.

No nyt siis tuo 4 viikkoa alkaa pikku hiljaa täyttymään ja saan alkaa vähän jo jumppailemaan. Ollaankin tässä tehty ihan päivittäin kärrylenkkejä ihanissa kevätsäissä ja maanantaista lähtien lisäilen lenkin jälkeen lämmenneille lihaksille jo vähän muutakin puuhaa. Poikittaista vatsalihasta alan vähitellen vahvistaa jotta ryhti paranee. Samoin selkälihaksia. Ryhdissä ja vartalon kannatuksessa tämä liikunnattomuus eniten tuntuu. Puuttuu sellainen jämäkkä tunne tosta korsetin paikkeilta johon on tottunut. Sitten vähän askelkyykkyjä ja punnerruksia ja ja ja.. pitää muistaa olla edelleen varovainen ettei ahnehdi liikaa. Mutta innoissani odotan jumppaa kevätsäässä kun Veetuskin yleensä nukkuu ainakin vartin verran vielä lenkin jälkeen vaunuissa ennen kuin hokaa että kyyti pysähtyi. Siinä vartissa ehtii kummasti muutaman liikkeen kun joka päivä tekee jotakin.

Mulle tuli raskaudesta sellainen 12 kg painoa josta nyt on vielä viitisen kiloa jäljellä. Mitään ruokavaliota en tosiaan ole pitänyt. Päin vastoin, kun koko ajan on nälkä ja jano niin kyllä tähän mamaan sitä muonaa on uponnutkin ihan herkkuja myöten. Paino tippunee pois tuossa pikku hiljaa imettäen ja lenkkeillen. Mutta että kun tuohon jumppaamiseen pääsee käsiksi niin löysä olo poistuu vaikkei paino tipukaan ja sitä jo odotan.

Ettei tarvi vetäistä sitä valaskorttia esiin ja vaatia sivu suun menneitä pesulupauksia.